A house of a girl who loved to write letters, Kauhajoki, Finland

Visited 7. and 23.12.2012 by skkye & jonahi. This place looked really eerie from outside. The half-decayed roof sprawled towards ground, wind howled through the tattered curtains and made them float in the air like ghosts. The whole building looked like it was just a matter of time when it was going to collapse and slowly sink to the depths of the earth. Inside the situation was as horrible as outside. The floors and roofs had huge holes and the walls breathed so cold air that I had to stay in the motion all the time.

On the second floor there was a room with a couple of cardboard boxes in the middle of it. The floor was in a truly bad condition and it was pretty dangerous to step on it. But something in the boxes called my name, so I crawled to them very carefully with a fear of falling through the floor. There were a lot of school books, notebooks and drawings in the boxes but also a stack of letters. I took some of them with me and later in the evening we read these letters. They were so full of feeling and portrayal that when I was reading them I felt like I drifted in the middle of these situations. It was really moving to notice that in fifty years nothing has really changed - we still have all the same dreams, same fears and thoughs. Some things that are very fundamental in us - for example a need to be loved and understood. We fell so in love with those letters that we even visited that place second time to get more of them. This morning I wrote two of them down (in finnish, sorry for the english readers!) for you to read. (Do you want to read the whole story? There is more letters and I can write them down if someone is interested.) "---" marks mean that there is a word that I can't work out. These letters are in a chronological order.

Letter #1

Kotona

Morjes Taimi!

Mä ajattelin, että on kai parasta, että mä aloitan tän kirjeen jo kotona - ettei siitä tulis ihan lyhyydellä pilattu, ku koulus ei palio kerkiä riipustaa, ku kaikki opet on huomenna sellaasia kyttääiä (muttei Varkki<3! hahhaa) ettei uskalla teherä "mitää" luvatoonta. Kyllä kuule mun käy sua ihan kateeksi, ku sä vaan saat painua tanhuihin, ku mä hikoolen Tapolan kans. Kello on jo yli kuus, enkä mä oo viä vilikassukkaan mitää kiriaa. Mutta en mä meinaakkaa palio lukia, ku Penttiki tuli parahiksi kotia etten mä viitti oikeen hosua. Ja sitte ku kello on lyöny 8 mun hermoni rupee kiristymähän - syynä on tietenki TANHUT. No - mä luotan siihen, että sä pirät Manusta huolen, ettei se oo Mäkirannan kans. Ja jos on, sanon sille pojalle hyvästit - ainaki helluntaihin asti. Mä muistin justihin, että Pena sanoo äsköön, että sen loma alakaa 3.6. - justihin helluntainakin on lomaa, mutta onneksi se ei muistanu täs körinäs ollenkaa niitä L ja S juhulia. Kai mä sitte pääsen sitte siinä --- autos. Tilaaksä mulle litterin - sit ku se on ajankohtaasta - mä ku en kuitenkaa nää sitä tanhupäällikkyä - kyllä mä sit sulle rahat annan. Kai siinä kuitenki pitää ennemmin paikat tilata. Saatari, ku toi kello menöö ku puolijauhoonen ja ku pitääs viä lukiakki ja pihalla on niin himskatin komia kevät. Huomenna pitää taas panna pitkäthousut ku on jumppaa - mä prässäsin ne äsköön ja kuule hyväksi. Juu kyllä mun vissiin täytyy lopettaa ja mä skriivaan sitte johossaki välis sulle huomenna ja tällään ne kokeet sinne piirrustus paperin väliin ja lyön sen teipillä kiinni (mulla on jo teippi ---). Hei now my dear Taimi.

Your Sirpa

Manulle terveisiä 
Kello on jo 5 min vajaa 10 - enkä osaa mitää. Maikkoo tuli meille ja lähti äsköön - ny pitää ruveta oikeen toren teolla lukemaan. Morjes! Sirpa

Letter #2

Kainasto 30.5.-62

Hei vaan Taimi!

Aiva mun on kuule jo sua ikävä, vaikka eilen juuri erottiin. Ehkä se johtuu siitä, että sä hävisit ku tuhka tuuleen, ku mä meinasin tulla "hyvästelemään" - sä kai painelit sinne ---kylään. Mä olin sitte kirkolla Raijan ja --- kans. Raija otti musta kuvan siä sillalla, ku mennään Rintalan valokuvaamoon. Mua nauratti ja kieli oli pois suusta - siinä kuvas meinaan! Ny alakaa pian radiosta tanssiaaset - pitää oikeen kuunnella, jos mun silimät pysyy auki. Mä pesin äsköön tukkani, ku mä en viitti lauantaina, jos menis pyhänä kylään, niin se hapsottaas niin kauhiasti. Mistähän se Kytööskä oikeen oli suutuksis - mä epäälen Pirkkoa. Kattos, me nähtiin se silloon pyhänä ja vähä nälläiltiin Kytöskän ittepäisyyttä. Tämä kirije on kyllä kiriootettu kauhialla käsialalla, mutta onneksi sulla on 3v kokemus mun käsialasta, niin että kai sä sentään saat selevää. Mulle tuli taas tänään hääkutsu - helluntaiksi, mutten mä tietystikkään mee, ku on ne L ja S juhulat siä Törnävällä. Se oli Pentille + mulle seuralaisineen! Ku se kutsu työnnettiin mun tassuun punastuun mä oikeen kunnolla taas pitkään aikaan. Äitee tuhahti, ku se näki jotta siinä oli seur. Martti sanoo, jotta kai non siä kirkolla nähäny, ku sä kuliet poijan kainalos ja ottanu siitä vaarin. En tiä, mutta nauratti mua - ne on kai erehtyny mun iäs, ei sitä kukaan ny 15v läheltään muuten sellaasta kutsua. No - se siitä. Kyllä mä kuule tykkään ku on kesäloma, ei tartte ajatella koulua - eikä yleensä palio mitään, jos ei halua. Äitee vähä ihimetteli mun ---, muttei ollu yhtään kiukus. Mä sepustin sille lujaa, mitä varten se on tullu. Se uskoo - ja tottahan se olikin. Eileenhän oli taas tanhut. Älä erehdy luulemaan, että kysyisin mitään Maunosta, sillä sanoithan itse, että olet aikasi palvellut sen miehen suhteen, joten kiitän sinua oikeen paljon siitä, että olet 2kk pitänyt sitä poikaa kurissa. Kiitos! Mä yritän täst lähin olla liikaa kyselemättä hänestä, sillä mistä sä enää sitä tietäisit. Muuten, onko Pekfoorttia näkyny siä päin? - ja ennenku sä lähärit koululta. Taidan lopettaa. I love you --- !

Your Sirpa

JK. Mä tulen sinne juhlille kai sukulaisista - Manu ajattelis, jotta mä oon aina sen perään. Mä lähären nyt just kirkolle. 1.6.62 klo ½10